Mykkäkö?

Hellurei~

Miulla oli viime sunnuntai eka vapaapäivä koko vuonna (loppiaista laskematta) ja biletin ja kuvasin nukkeja silloin *haban näyttö hymiö*. Oikeesti en bilettäny, vaan söin liikaa herkkuja ja ompelin (ﾉ^ヮ^)ﾉ*:・ﾟ✧

Sain myös jatkettua kuvatarinaa (varastin tähän aikaa sitten ruotsin kokeeseen luvusta, joka oli äsken. Toivotaan parasta että se meni läpi (,,꒪꒫꒪,,)). 

Tämä postaus pitää sisällään Tammikuun teeman; Uusi vuosi, Uudet kujeet (joka sitten valikoituikin KT:n nimeksikin hehe). Lukekaa, niin saatte tietää mitä tarkoitan tällä 8-)

(meijä seiskasta tuli kasi, mutta en oo ihan varma onko uusimmalla ihmisellä blogia niin tota)

I  II  III  IV  V  VI

(pahoittelen hassun värisiä kuvia (꒪⌓꒪) )

Picfic: Uusi vuosi uudet kujeet

Korppi: Hmm Joko olemmekin perillä?

Vai mitä sanot Poris?

Poropoika: *katselee ympärilleen*

*nyökkää*

Korppi: Hienoa, sitten mä istahdan tähän

Kattele sä vaa ympärille

Mitä sitten etsitkään

aika villistihän me tänne eksyttiin.

CHIMERE KUINKA MONESTI OLEN KIELTÄNYT LEIKKIMÄSTÄ MINUN LIVE ACTION FIGUUREILLA

Korppi: *murisee lukiessaan kirjaa*ne voi mennä rikki. Kuka ne sit maksaa

Chimere: Muttakun ne on nii kauniita ♥ 

*Poropojalle* Otanko tuon hämistytyn vai vasara miehen?

Poropoika: *Jättää Chimeren itsekseen ja hiipii Korpin luo*

Korppi: Hei muru  ♥ Mä tässä lueskelen

Korppi: Meidän pitääkin opettaa sut lukemaan! Sitten voit kirjoittaa meille

Poropoika: *nyökkäilee*

 Korppi: Tuossa on K ja tuossa O ja tuossa R P P I

Niillä kirjoitetaan mun nimi!

Korppi: Pitääkin kaivella jostakin Igorin vanhat aapiset ♥ Mä hänetkin opetin lukemaan 

Poropoika: *nyökkäilee innoissaan*

Luciano: *ilmestyy vähitellen tuolille*

Korppi: Ai katsos, missäs sitä luuhailtiin?

Luciano: Kunhan tuolla jossakin....

Korppi: tuollainen mikään vastaus oo??

Luciano: 8(( et oo äitini se ei kuulu sulle

Poropoika: *vinkaisee säikähtäen*

Korppi: ah niin... sinä et tiedäkkään. Luciano osaa tavallaan avata portaalin toisiin maailmoihin ja paikkoihin.

Hän pystyy avamaan reitin maailmojen väliseen tilaan, sen kautta voi liikkua minne vain.

Tai katsella sivusta muita tapahtumia. Siten Luciano osaa tavallaan olla näkymätön.

Hän opetti sen mullekkin, ja on siten ihanasti auttanut mua töitten kanssa. Haha oon maailman paras vakoilija. Ja ei tarvii enää hankkia kyytiä tai kävellä venäjälle

Poropoika: *vinkaisee uudelleen*

Poropoika: vve n  ä j ä


Korppi: Ja jotain kautta me sit päädyttiin tänne

Poropoika: *tutkailee jäätynyttä kalliota*

*selvittelee kurkkuaan*

Korppi: Hu?

Poropoika: Minä

synnyin 

täällä

Korppi: Oih sinähän osaatkin puhua! *itselleen* enemmänkin kuin ''etsin''

Poropoika: Kyllä 

vähän. Vaivalloisesti.

aina ei onnistu

Korppi: Selvä. Synnyit täällä...

Minä löysin Igorin samoilta paikoilta.

Tunsitteko te siis toisenne? Mikä sinun nimesi onkaan?

 

 Poropoika: Minun nimi

Ivan

.. 

 

Minä. Igor. Veljeksiä.