06

Moro!

Vika päivä lomaa, en oo ihan varma itkisinkö vai nauraisinko. Koko kesä meni ns. ihan perseelleen xD Ei mitään ideaa, mihin aika kului?? Ehkä se rytmin palaaminen elämään ois okei.

MUTTA HEI sainha mie kuvattuu nukkeloisia, aika paljonkii! Nimittäin uuden kuvatarinan osan, joka taitaa olla pisin, mitä oon ikinä kuvannu! Teenköhä uuden ennätyksen ens osassa ;).

(muuten hei! Teitä on tullut muutama lisää! Jos tahtoo paremmin mukaan miun tarinaan, tarina sivulla on linkit kaikkiin tärkeimpiin tarinoihin, ja ainakin Ristiriidasta alaspäin kannattaa lukea *köh, mainostustako köh*)

Picfic: Kersat

(trigger warning toi musiikki voi olla jostakusta ahdistavaa, siskoni sanoi niin)

Youka: Emme voi tehdä niin, tiedän että se on mahdotonta.

Enkeliä ei voi tappaa niin vain

Se ei onnistu, olen yrittänyt.

En sanokkaan, että enkeli pitäisi tappaa.

Leikata palasiksi, tuhota sisältä päin.

Ei sekään ole niin helppoa

Jos tiedämme mitä teemme. Se onnistuu.

*liikahtaa*

Hngh?

Alteon: Huomenta unikeko, ajattelin että aijotko nukkua koko viikon!

Youka:  Ai... Huomenta.

Alteon: Sinä puhuit unissasi.. Jonkun leikkaamisesta?

Youka: Niinkö minä tein? Hiusten leikkaamisesta!

Alteon: Youka hei, mä en oo noin tyhmä.

Korppi: Poikahyvä. Älä käyttäydy kuin kakara. Olisit iloinen, että hankin sulle töitä.

Igor: Minähän sanoin lopettavani .__. En enää tee sitä, jään eläkkeelle.

Korppi: Ei kahdeksantoista vuotias voi jäädä eläkkeelle!!

Luulin, että kun tulin takaisin kaikki olisi niinkuin ennen...

Igor: Jeb tulet takaisin kuolleista, ja kolmen vuoden helvetti pyyhitään pois. Niinkö sinä luulit?

Menit vielä ottamaan turpaan demoneilta, arvaa olinko huolissani!

Korppi: Älä sä nyt liijoittele- 

Igor: Jätit mut yksin, ja nyt et kestäkkään faktaa, että oon aikuistunut siinä ajassa? Niinkö.

Korppi: ODOTA NYT älä mee!

Igor *huokaa*

Jaa. että kaikki olisi taas, niinkuin ennen?

Luciano: IKSUU ´ ▽ ` ﾉ

*vilkuttaa kaukaa*

Igor: *nostaa kättä vaisusti* Heij...

Luciano: Mikä on minun pienellä :<?

Igor: Nokun äit.-... En oo siun pieni （￣へ￣）oon oikeesti pidempi kui sie

Vaikka siulla on tappaja buutsit...

Luciano: Voin kumartua, jos se helpottaa oloasi!!

Igor: eh, ei sillä ole väliä..
 Ahdistaa, äiti ja elämä. Haluan vain mennä piiloon selvittämään ajatuksiani. Ennenkuin joudun tekemään päätöksiä.

Luciano: Voi ei höpö :<.... Minä tiedän paikan jossa voit rauhoittua!

Igor: *hymähtää, ja hiljenee*

Tosiaanko?

Luciano: joo <: Laita simmut kii, niin vien sinut sinne!

Igor: Selvä

Luciano: Nyt voi avata silmät!

Igor: Mutta eihän me liikuttu minnekk...

Luciano: Mitä tykkäät?

Igor: Ei enää metsässä?

Luciano: Ei!

Igor: Eikai.. me olla taivaassa?

Igor: *Istuu varovasti*

Luciano: HUI EI NYT SENTÄÄN sehän tarkottas, että sie olisit kuollut ;__;

Igor: Sitä mie vähän pelkäsinkin... 

Missä me sitten ollaan?

Luciano: Tämä on maailmojen välinen tila. Minä, Youka ja Alteon ollaan tultu toisesta maailmasta, kuin sinä. Tämä ei ole sitä eikä tämä ole sinun maailmaasi.

Igor: Eh? Voiko tänne tulla kuka vain?

Luciano: En ole ainakaan koskaan törmännyt keheenkä muuhun täällä, ilmeisesti ei. Aika täällä on erilaista, kuin maailmassasi. Tunti täällä on alle minuutti siellä.

Igor: Voinko minä päästä tänne noin vain?

Luciano: Kun tahdot tänne tarpeeksi sydämmessäsi, pystyt avaamaan portin. Sama toimii poispääsynä! Muihin maailmoihin myös, mutta en suosittele. Ensimmäinen täällä voi tavallaan päättää, miltä tämä paikka näyttää!
Ajattelin että valkoinen on rauhoittava sävy.

*halaa* mutta mikä siulla oli hätänä :<

Igor: Äiti... Hän oli mennyt hankkimaan minulle keikan, vaikka olin sanonut lopettavani. Ilmeisesti kyseessä on salakuuntelua, ja se kestäisi ainakin viikon.

Luciano: Mene vain! Minä odotan sinua.

Igor: Varmasti?

Luciano: Joo! Mihin mie nyt täältä katoaisin?