Heij n___n'
(mä en edes viiti yrittää alottaa joka kerta eritavalla :'D laiska olen)
Sain tässä aikaiseksi jatkoa kökköiselle kuvatarinallaneni c:
aijempi osa~ <-link link
tää on ihan kökkönen osa äääh miksi en vain osaa (miksi sitten julkaiset näitä...? Noku ono)
Tarina eteenee käytännössä siitä, mihin me viimeksi jäimme Youkan selityksessä c:
(toisinsanoen Youkan ja Alteonin ensitapaaminen Lucianoon)
(lol blogger tykkää musta, ja en saa tota ekaa kuvaa toho silleen viisaasti :D)
Picfic: once upon time part 2
Youka: Alteon... tiedätkö tämä on aivan perseestä, tämä sen enkelipojan etsiminen..
Tämän sinun ''retken'' aloittamisesta on jo liijan monta vuotta *turhautuneesti*
Alteon: Nojoo, mä tiedän, mutta hän on enkeli, joka tuntee demonit ja meidän heikkoutemme ja vahvuutemme.
Demonien on löydettävä hänet ennen enkeleitä
Alteon: Jos etsin häntä yksin, pystyn liikkumaan nopeammin
älä loukkaannu
Palaatko 'päämajaan'.
Pärjääthän sie omillasi?
Youka: Mmm... oot oikeassa, ja voinhan mä hetken kierrellä yksin.
*jättää alteonin taakseen*
Löydäthän sen sitten!
*naurahtaa* toki minä löydän~
Muutaman kuukauden jälkeen

*lehtien kahinaa kun siinä askeltaa*
*kahina loppuu äkisti*
Alteon: *tuijottaa poikaa*
Oletko sin.. pakko sinun on olla...
Luciano: Kyllä... olen se enkeli jota te kaikki etsitte.
Olenkin odottanut sinua
Alteon: hmm.. etkö pane vastaan... no helpompaa minulle
*ottaa ketjun*
*ja kiertää sen Lucianon ranteiden ja kaulan ympäri*
*taputtaa 'kattoa'*
Alteon: tässä on suloinen asuntosi~ menehhän sisään..
Luciano: umm.. *ryömii sisään*
Alteon: *paiskaisee oven kiinni*
en oikeasti haluaisi olla näin ilkeä.. mutta minut on määrätty tähän
ehkä ymmärrät.. ehkä et..
*huokaa*
YOUKA!?
Youka: *juoksee paikalle*
Youka: joo~?
Alteon: vahditko... tätä? Miun pitää jutella korkeamman tahon kanssa
*vakavasti*
Youka: joo n____n''
Youka: *ujo hymy ja vilkutus* heeij n___n
Luciano: ... hei?
Youka: uum... Kuka olet, minä olen Youka~?
Luciano: tuota... Olen Luciano.
... eikö tiedän pitäisi inhota minua?
Yritätkö saada jotain selville?
Youka: *naurahdus* älä luule poika itsestäsi liikoja~
Mutta joo, on minulla sinulle yksi kysymys... Miksi et paennut?
Luciano: voinhan minä kertoa sen...
tuskin se tilannetta pahentaa;
Olimme pakosalla isännän kanssa, sen demonin joka typerän tarinan mukaan on isäni.
Olin kömpelö ja kaaduin.
Jäimme kiinni.
He sitoivat minut ja hyökkäsivät isännän kumppuun, häntä syytettiin maanpetoksesta.
he tappoivat isännän, raa'asti yksi vastaan viisi, se ei ollut reilua
Mutta olin jo oppinut, ettei elämä ollut reilua, en ole koskaan sellaista uskonut.
Sain kahleeni auki, varmaaan vihan takia
Karkasin
Juoksin niin kauvas kuin jaksoin. Mutta tajusin, isäntä oli kuollut, en halunnut paeta ilman häntä, joten jäin odottamaan jos joku löytäisi minut, ja minut löydettiin.
mikä tää laatu ei oo *_______*
Youka: Ka- kalaa!
(omg taas oon tehny tätä varmaa 20 tuntia, ja laatu on tämä :'D ehkä en vain osaa...
hei voitteko te sanoa ihan suoraan onko nää miu kuvatarinat ihan paskoja... kyl mie sen kestän! (juoni, toteutus, kuvien laatu, muokkaus...?))
((huomasiko joku Youkan naamassa jotain jännää viimeisissä kuvissa 8)))